Melodia on sarja siirtymiä. Yksittäinen ääni voi olla puhdas, mutta jos väli sen ja seuraavan äänen välillä on epämääräinen, kuulija kuulee epävarmuutta. Tässä oppitunnissa tehdään vaihdoista tietoisia valintoja.
Kieli säätää, huulet pitävät
Huulivihellyksessä äänenkorkeus määräytyy pääosin suuontelon tilavuudesta. Kun kielen etuosa nousee kohti kitalakea, tila pienenee ja ääni nousee. Kun kieli laskeutuu, ääni madaltuu. Huulten tehtävä on pitää aukko vakaana. Jos huulet alkavat liikkua jokaisessa vaihdossa, sävy muuttuu samalla kun korkeus muuttuu, ja melodia kuulostaa rikkonaiselta.
Hyvä tapa tuntea ero on vihellellä hitaasti ylös ja alas ja samalla katsoa peiliin. Jos leuka liikkuu, kokeile pitää sitä kevyesti paikallaan sormella ja anna kielen tehdä työ.
Harjoitus 2.1: intervalliportaat
- Valitse perusääni. Tarkista sen korkeus viritysmittarilla, joka on asetettu A4 = 440 Hz -vireeseen.
- Vihellä perusääni ja sekunti ylempi ääni neljä iskua kumpaakin samalla ilmalla.
- Toista terssillä, kvartilla, kvintillä ja oktaavilla. Etene seuraavaan vasta, kun edellinen onnistuu kolmesti peräkkäin.
- Tee sama alaspäin. Laskevat välit ovat usein vaikeampia, koska ilma pyrkii heikkenemään.
Kuuntele: osuuko yläsävel heti kohdalleen, vai kuuluuko alussa pieni korjausliike?
Glissando on valinta
Liuku sävelestä toiseen on yksi vihellyksen tunnusomaisimmista keinoista. Ennio Morriconen länkkärimusiikin vihellysteemoissa, jotka Alessandro Alessandroni vihelsi, kuulee sekä kirkkaita hyppyjä että pitkiä, tarkoituksellisia liukuja. Kuulija erottaa tarkoituksellisen liukuman vahingossa syntyneestä: tarkoituksellinen alkaa ja päättyy selvästi, ja sen nopeus on tasainen.
Harjoittele siksi kahta versiota samasta välistä: täysin puhdasta hyppyä ja hallittua liukumaa. Kun molemmat onnistuvat, voit valita niiden välillä musiikillisin perustein.
Jos et ole päättänyt liukua, kuulija kuulee vain, että et osunut.
Harjoitus 2.2: kaksi tapaa samaan väliin
- Vihellä kvintti ylöspäin puhtaana hyppynä neljästi.
- Vihellä sama kvintti liukuen kahden iskun mittaisena glissandona. Liu'un pitää olla tasainen, ei kiihtyvä.
- Vuorottele: hyppy, liuku, hyppy, liuku. Nauhoita ja kuuntele, erottuuko ero selvästi.
Rekisterin raja
Useimmilla vihellys toimii helpoimmin noin puolentoista oktaavin alueella. Ylärekisterissä ilmanpaine on tapana nostaa liian suureksi. Kokeile päinvastaista: kevennä ilmaa ja tarkenna kielen asentoa. Matalassa päässä avaa suuonteloa ja anna virtauksen hieman kasvaa.
Toistot: sävelvaihtojen viikko-ohjelma
| Päivä | Harjoitus | Määrä |
|---|---|---|
| 1–2 | Sekunnit ja terssit ylös ja alas | 3 × kumpikin suunta |
| 3–4 | Kvartit ja kvintit, mittarin kanssa | 3 × kumpikin suunta |
| 5 | Oktaavi puhtaana hyppynä | 6 onnistunutta |
| 6–7 | Hyppy ja liuku vuorotellen | 4 paria, nauhoitettuna |